Ankkurien kolmekymmenvuotias juhla 
marraskuun 12 päivä 2011.


Hyvät Ankkurien jäsenet ja arvoisat Kutsuvieraat.

Minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleiksi tähän ANKKURIEN omaan juhlaan. On todella hieno saavutus täyttää jo 30 vuotta tämän päivän yhteiskunnassa omin voimin taistellessa. Yhteiskunnassa jossa avustukset ovat tyrehtyneet olemattomiin. Yhteiskunnassa jossa remmit kiristyvät kaikkialla. Eikä meitä eläkeläisiäkään käsitellä silkkihansikkain.

 

Haluaisin tässä valaista hiukan Ankkurien taustaa, osa teistä tunteekin sen mutta on myös uudempia jäseniä joille kaikki vanha on tuntematonta. Ensimmäinen kokoontuminen tapahtui 17.11.1981. Mukana olivat Reino Huhtanen, Iris ja Reino Laitinen, Anja Viita, Martta Forsander, Antti Laukkanen, Maire Saaristo ja Heikki Kujala. Tämä ryhmä on kutistunut, näistä perustajista on jäljellä Reino Huhtanen jolla ei ollut mahdollisuutta tulla tänään seuraamme sekä Antti Laukkanen joka on mukana juhlassamme.
Vuodesta 81 vuoteen 83 ei ole muuta tietoa kun että kerättiin rahaa ja matkusteltiin. Viralliseksi seura tuli silloin kun se liittyi PRO n, eläkeläisten keskusjärjestön jäseneksi, tämä tapahtui 18.01.1983
Nimeksi päätettiin rekisteröidä Ankkurit. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Reino Huhtanen. Tässä yhteydessä tuli
toimintaan myös sääntöjä. Periaatepäätökseksi tuli että jäseneksi pääsee jokainen joka haluaa olla mukana Ankkurien toiminnassa ikään sukupuoleen ym . henkilöllisiin seikkoihin katsomatta. Kaikki halukkaat saivat siis liittyä Ankkureihin.
1984 vuosikokouksessa valittiin seuraava johtokunta :
Puh joht. Reino Huhtanen
Sihteeri  Aili Karvonen
Rahastonhoit  Maire Saaristo
Opintoohjaaja  Antti Laukkanen
Johtok.valittiin. Anja Viita, Toivo Kiiski, Irja Antiborna
Tilintarkastajiksi Pauli Menander ja Inkeri Viita.
Matkojen suunnittelijoiksi: Irja Antiborna ja Martti Mattila
Reino Huhtanen oli Ankkurien puh.joht.7 vuotta

Vuonna 88 valittiin seuraava puhuheenjohtaja Aili Karvonen, hän toimi 2 vuotta. Hänen jälkeensä olivat vuorossa Eini Rautio, Aune Karjalainen, Alpo Moilanen, Tyyne Varonen ja Tarmo Niemi. 
Vuodesta 99 lähtien tilanne tasaantui . Ankkureiden puheenjohtajaksi löydettiin Eino Tuominen ja hän olikin sitten tehtävässään kokonaista 10 vuotta. Ei häntä vieläkään olisi laskettu pois mutta hän päätti itse lopettaa ja siirtyä muihin tehtäviin. Matkanvetäjänä hän on myös mies paikallaan.
1991 aloitti Leena Halonen rahastonhoitajana ja kuten tiedämme on Leena hoitanut Ankkurien raha-asiat niin kiitettävästi että hän istuu kassakirstumme päällä edelleen 20 v jälkeen.
Emännän tehtävissä ovat olleet näiden vuosikymmenten aikana Anja Viita, Kaisa Antikainen, Helmi Reinikainen, Hilkka Sirkiä, Raili Ruottinen ja Maire Andersson. Tämänhetkisen emäntämme Irja Oikarisen tunnemmekin jo kaikki. Seurassa tarvitaan paljon muitakin tekijöitä ja niitä ahkeria on tähän asti aina löytynyt.
 
Ankkurien säännöissä ilmenee että Ankkurit on Ka-Ren jaosto ja toimii Ka-ren sääntöjen mukaan. Nämä säännöt ovat näkyvissä ilmoitustaulullamme. Tosin olemme joutuneet tekemään lisäyksiä sääntöihimme, koska olemme huomanneet etteivät toimitilamme riitä satapäiselle jäsenmäärälle. Nyt on vaatimus että täytyy olla Karen jäsen kaksi vuotta ennen kuin on oikeutettu Ankkureiden jäseneksi. Meille on siis enemmän pyrkijöitä mitä pystymme vastaan ottamaan.
Ankkurit ovat toimineet hyvin aktiivisesti ,varsinkin yhteistyö ja kanssakäyminen muiden seurojen kanssa on ollut hyvin voimakasta. He ovat tehneet valtavan määrän matkoja sekä lyhyitä että pitkiä. Kun katselin vanhoja pöytäkirjoja ihmettelin kuinka he kerkisivätkin tehdä niin paljon! He olivatkin ehkä meitä nuorempia. Ankkureissa laulettiin voimisteltiin tehtiin käsitöitä näyteltiin laitettiin ruokaa pidettiin myyjäisiä ja tansseja, käytiin vierailuilla ja otettiin vastaan vieraita.
Tämä Ankkurien historiasta.

ANKKURIT mikä nimi olisi sopinut paremmin tälle joukolle joka ahersi ei vain ankkureissa, vaan moni teistä on tehnyt valtavasti töitä myös pääseurassamme Kareessa jo paljon ennen kun eläkeläisyhdistyksestä oli hajuakaan. Teitä on niin monta etten tässä voi alkaa kaikkia nimeämään sillä siihen menisi koko ilta.
Ankkurihan on se joka pitää laivan paikallaan. Meidän yhdistyksemme on pitänyt laivan paikallaan. Meidän jäsenemme ovat raataneet melkeinpä henkeen ja vereen siksi että olemme saaneet aikaan kaiken tämän mitä meillä tänä päivänä on. Olemme pysyneet pystyssä nämä vuosikymmenet ja minä uskon että meidän ankkuri on painunut niin syvälle pohjaan, ettei se sieltä aivan helpolla irtoa. Me olemme sitkeitä. Me emme anna periksi vaan jatkamme olemaan ankkureita myöskin meidän perässämme tuleville uusille ankkureille. Meillä on kaikki edellytykset pysyä pinnalla onhan meillä oma tupa yhdessä Karekerhon kanssa. Me tulemme kulkemaan kylki kyljessä toinen toisiamme tukien vielä pitkään.
Me tämän päivän Ankkurit tulemme seuraamaan edeltäjiemme esimerkkiä. Me haluamme toimia aktiivisesti koska vain me itse pystymme vaikuttamaan omaan tilanteeseemme. Emme halua jäädä neljän seinän sisään vaan haluamme olla yhdessä ja toimia. Kyllähän meilläkin askel alkaa lyhentyä mutta viis siitä, otetaan rulaattori avuksi.
Siis sydämelliset onnentoivotukset Eläkeläisyhdistys Ankkureille kolmekymmenvuotias päivänä ja toivon että joku onnittelee teitä taas seuraavana ja sitä seuraavana kymmenvuotisjuhla päivänä.
Karelassa marraskuun 12 päivä 2011
Marjatta Huhtakangas
puheenjohtaja